Ohjaako elämääsi EGOÄLY?
Egoa voi määritellä ja määritelläänkin monin eri tavoin. Psykoanalyysin kehittäjä Sigmund Freud määritteli jo noin sata vuotta sitten egon näin: ”Ego on osa minuutta, joka on saanut suoria vaikutteita ulkoisesta maailmasta.” Tämän jälkeen määrittelyjä on tehty useiden tahojen toimesta, mutta selvyyden vuoksi tarkastelen tässä egoa olosuhteidemme ja ympäristömme vaikuttavuuden kautta.
Itse kuvaan minuuden kehittymistä usein ”elämänmittaisena nauhurina”. Syntymästämme asti (ja jopa jo hiukan ennen sitä) alamme nauhoittaa mieleemme ympäristömme tapahtumia. Koska olemme alkuvuodet täysin riippuvaisia huoltajistamme, heidän luoma vaikutus on erityisen vahvaa. Myöhemmin kontaktien määrän lisääntyessä, alamme enemmän kyseenalaistaa ”opetusta”. Viimeistään murrosiässä olemme vahvan käyttöjärjestelmän päivityksen kynnyksellä.
Vaikka aikuisuuden koittaessa riippumattomuutemme muista on kasvanut, saatamme silti toimia vahvasti aivojemme ohjauksessa. Kysymys kuuluukin, että kuinka hyvin tunnemme oman käyttöjärjestelmämme varhaisimmat ohjelmoinnit? Koska yleensä aina ennen toimintaa ihminen ajattelee, niin miltä pohjalta signaali lähtee liikkeelle? Kuuletko tiedostamattasi ensimmäisiin koodauksiin liittyvien ihmisten ajatukset ominasi?
Sinä ohjaat aivojasi, ei päinvastoin
Nykymaailmassa kaiken pitää olla näkyvää tai tieteellisesti tutkittua, että siihen uskaltaa ilman kasvojen menetystä uskoa. Onko näin? Miksi kaikkien pitää uskoa asioihin samalla tavalla? Onko se tapa etsiä turvaa vai pelkäämmekö erimielisyyttä? Ihmisen oman henkisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää olla itsensä kanssa samaa mieltä. Muiden erilaisten mielipiteiden kanssa pärjää kyllä, kunhan oma itsetuntemus on kunnossa.
Logoteoriassa ihmiskäsitys koetaan ykseytenä. Ihmisellä on fyysinen, psyykkinen ja henkinen olemuspuoli. Ihminen on jakamaton ja ihmisen olemuspuolet edellyttävät toistensa olemassaolon ollakseen itse olemassa ja toiminnassa. Fyysinen tarkoittaa kaikkea näkyvää materiaa meissä, kuten keho ja aivot. Psyykkinen ja henkinen olemuspuoli taas eivät näy niin, että pääsisimme niitä tarkastelemaan tieteen keinoin.
Tämä näkymätön puoli ihmisessä on silti todellinen. Samalla tavalla kuin sähkövirta tai painovoima. Vasta yhteys henkiseen olemuspuoleen todistaa sen olemassaolon. Aivan kuten laitteen liittäminen sähköverkkoon (tai magneettikenttään), kertoo sen olevan olemassa. Tai kappaleen tippuessa alaspäin kertoo painovoiman olemassaolosta.
Kun uskomme henkisen ja psyykkisen olemuspuolemme olemassaoloon, niin aivomme saavat silloin tietoisen käyttäjän. Tietokone on aidon minuuden ohjauksessa eikä päinvastoin. Tällöin myöskään aivojemme ohjelmoinnissa mahdolliset ”bugit” eivät ohjaa meidän toimintaamme automaattisesti. Alamme myös tarkkailla ajatuksiamme.
Tietoisuus ja tajunta tarkkailevat ajatuksiasi
Meillä on päässämme tuhansia ajatuksia päivässä. Moni ihminen samaistuu ajatuksiinsa ja kokee minuuden olevan ajatuksemme. Kun samaistumme niihin, niin alamme myös ohjautua niiden kautta. Uskot olevasi ajatuksesi ja myös minuutesi perustuu niihin.
Oletko kuitenkin joskus huomannut, että olet tarkkaillut ajatuksiasi? Olet havainnut, että ”tulipa ajateltua erikoisesti”. Olet mahdollisesti jopa päättänyt olla ajattelematta enää uudestaan samalla tavalla. Kuka tai mikä on se, joka ajatuksesi tiedostaa?
Olisi mielenkiintoista kuulla, että mitä vastaat. Löysitkö mahdollisesti jonkin uuden ”osan” itsestäsi? Jotkut sanovat sitä ”korkeammaksi minäksi”, toiset ”tietoisuudeksi” ja jotkut ”tajunnaksi”. Nimellä ei sinällään ole väliä vaan sillä, että huomaat itsessäsi osa-alueen, jonka on mahdollisuus määrittää elämääsi tästä eteenpäin. Ymmärrät samalla sen, että et ole sama kuin ajatuksesi. Pystyt ohjelmoimaan sisäisen tietokoneesi uudelleen. Et ole riippuvainen egoälystäsi ja sen vanhentuneista ohjelmista. Voit päivittää aivojasi uudelleen ja uudelleen luodaksesi uudenlaista kokemusta elämästä.
Milloin sinä olet ajatellut katsoa ajatteluasi vähän kauempaa!? 😊